Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) tuo vaikuttavuusperusteisen kehittämisen osaksi CHN-yhteistyötä
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) vahvistaa tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintaansa (TKIO) liittymällä Clever Health Network (CHN) -ekosysteemiin. Yhteistyön tavoitteena on tuoda vaikuttavat ratkaisut osaksi sosiaali‑ ja terveyspalvelujen arkea sekä vahvistaa ennaltaehkäisevää ja tietoon perustuvaa palvelutuotantoa. Keusotelle on keskeistä, että kehittäminen kytkeytyy palvelujärjestelmän uudistamiseen, palvelujen vaikuttavuuteen ja tuottaa konkreettista hyötyä alueen asukkaille.
Laaja palvelukokonaisuus ja yhteiskehittämisen vahva perinne
Keusote vastaa sosiaali‑ ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen järjestämisestä kuuden kunnan alueella (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula), palvellen noin 210 000 asukasta ja työllistäen noin 4 000 ammattilaista. Toiminta kattaa laajasti eri elämänvaiheiden palvelut perheistä ikääntyneisiin sekä sosiaali‑, terveys- ja erityispalveluihin.
Vahvuutenamme on pitkäjänteinen yhteiskehittäminen ja tutkimustoiminta: palveluja uudistetaan yhdessä henkilöstön, asukkaiden, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa. TKIO-ekosysteemi toimii keskeisenä yhteistyön alustana, jossa eri toimijat rakentavat ratkaisuja aidon palvelutarpeen pohjalta.
Vaikuttavuus keskiössä – kehittäminen ohjaa palvelujärjestelmää
Keusoten strateginen tavoite on tuottaa tutkitusti vaikuttavia palveluja, joissa asiakaslähtöisyys, oikea-aikaisuus ja kustannustehokkuus yhdistyvät. TKIO-toiminnassa tämä konkretisoituu periaatteena, jossa tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot integroidaan suoraan palvelutuotantoon. Tavoitteena on parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja tuottavuutta sekä vahvistaa tietoon perustuvaa johtamista.
Keusotessa kehittämistyötä ohjaa vaikuttavuusperusteinen ajattelu: ratkaisuja arvioidaan sen perusteella, miten ne lisäävät hyvinvointia ja terveyshyötyä suhteessa käytettyihin resursseihin. Tämä luo pohjan kestävälle palvelujärjestelmälle, jossa ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen mallit ovat keskeisessä roolissa.
Liittyminen CHN-ekosysteemiin mahdollistaa varhaiset pilotit ja uuden teknologian hyödyntämisen
CHN-yhteistyö tarjoaa Keusotelle mahdollisuuden osallistua uusien ratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin jo varhaisessa vaiheessa. Erityisen kiinnostavia ovat digitaaliset palvelut, etähoito ja datan hyödyntäminen sekä tekoälyyn perustuvat ratkaisut, jotka tukevat palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimintaympäristössä on suuri tarve skaalautuville ja kustannusvaikuttaville innovaatioille, jotka auttavat esimerkiksi vastaamaan väestön ikääntymiseen ja kasvavaan palvelutarpeeseen.
Hanketoiminta ja TKI-ekosysteemi kehittämisen moottorina
Keusotessa tutkimus ja kehittäminen toteutuu pitkälti hankepohjaisesti, mikä
mahdollistaa resurssien kohdentamisen innovaatioiden pilotointiin ja käyttöönottoon. Keusoten strategisia tavoitteita tukevissa hankkeissa on tavoitteena rakentaa skaalautuvia ratkaisuja, jotka parantavat palvelujen laatua, tuottavuutta ja saatavuutta sekä vahvistavat alueen roolia innovatiivisena sote-kehittäjänä.
Mitä Keusote tuo CHN-yhteistyöhön
Keusoten vahvuuksia ovat laaja palvelukenttä, vahva kokemus vaikuttavuusperusteisesta kehittämisestä sekä toimiva TKI-ekosysteemi. Alue tarjoaa monipuolisen toimintaympäristön, jossa voidaan testata ratkaisuja eri asiakasryhmille perusterveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja kotiin vietävissä palveluissa.
Lisäksi Keusoten kehittämiskulttuuri perustuu avoimeen yhteiskehittämiseen ja tietopohjaiseen päätöksentekoon, mikä luo hyvän pohjan yritysyhteistyölle ja uusien innovaatioiden käyttöönotolle.
CHN-yhteistyö on Keusotelle mahdollisuus vahvistaa tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön työn välistä yhteyttä ja rakentaa yhdessä kumppaneiden kanssa kestävämpiä, vaikuttavampia sosiaali‑ ja terveyspalveluja, toteaa johtavaylilääkäri, tutkimus- ja kehitysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen.
Lisätietoja:
Pirjo Laitinen-Parkkonen, johtajaylilääkäri, tutkimus ja kehitysjohtaja
+358 40 1825797
pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi
Hanna Pellikka, kehittämispäällikkö
+358 50 497 2641
hanna.pellikka@keusote.fi
