HUSin Mikko Kytö tuo osaamisensa tietojenkäsittelytieteessä CleverHealth Networkiin

HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan kehittämispäällikkö Mikko Kytö edistää terveydenhuollon vaikuttavuutta yhdessä CleverHealth Network (CHN) -ekosysteemin kumppaneiden kanssa. Hänen vankka kokemustaustansa data-analytiikasta, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksesta sekä terveysteknologian innovaatioista on suuri etu yhteistyön edistämisessä. 

Neljä vuotta HUSissa työskennellyt Mikko Kytö toimii myös tietojenkäsittelytieteen dosenttina Helsingin yliopistossa. Hänen erikoisaloinaan ovat lisätty todellisuus (AR), virtuaalitodellisuus (VR) ja käyttäjälähtöisten terveysteknologiaratkaisujen kehittäminen. Lisäksi hän opettaa ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. 

Mikko aloitti HUSssa toiveenaan olla mukana terveydenhuollon vaikuttavuuden edistämisessä.  CHN:n koordinaatiotiimin jäsenenä hän toimii eräänlaisena sillanrakentajana kliinikoiden ja teknologia-asiantuntijoiden välillä. Ekosysteemi hyötyy merkittävästi Mikon data-analytiikka-, säännös- ja datan hallinta -osaamisesta. ”Yhteistyö lahjakkaiden kliinikoiden kanssa on todella mielenkiintoista. Pystyn puhumaan samaa kieltä niin kliinikoiden kuin kumppaniyritysten data-asiantuntijoiden kanssa, joten toimin eräänlaisena tulkkina CHN:ssa”, Mikko kertoo. 

Käyttäjälähtöistä innovointia raskausdiabeteksen hoitoon 

Yksi Mikon projekteista CHN:ssa on mobiilisovellus, joka auttaa raskaana olevia naisia seuraamaan verensokeriaan, fyysistä aktiivisuuttaan ja ruokailutottumuksiaan. Käyttäjälähtöisyyttä painottava Mikko ja hänen tiiminsä kehittivät sovelluksen käyttöliittymän käyttäjäpalautteen perusteella. Sovelluksen valmistuttua Mikko osallistui kliiniseen tutkimusvaiheeseen ja oli pääkirjoittajana jo julkaistussa tutkimusartikkelissa perustuen satunnaistettuun kontrolloituun asetelmaan.  

Tällä hetkellä Mikon tutkimusryhmän jäsenet haastattelevat raskausdiabeteshoitajia kerätäkseen lisää palautetta sovelluksen kehittämisestä kliinisestä näkökulmasta. Hän on myös aloittanut sovelluksen kaupallistamis- ja IPR (immateriaalioikeudet) -asioiden selvittämisen ja kartoittaa myös hankkeen pilotointi- ja rahoitusmahdollisuuksia. 

Uusia projekteja ja innovaatioiden kartoitusta 

Raskausdiabetesprojektin lisäksi Mikko valmistelee uusia avauksia, kuten silmänpohjan ikärappeumaan (nAMD) liittyvää projektia sekä hengityssairauksiin liittyvää projektia. nAMD-projektissa pyritään optimoimaan potilaiden hoitopolkua kuten lasiaisinjektioiden jaksottamissa ja lääkitystä. Lisäksi yhdistetään kuvantamistietoja ja potilasrekistereitä toisiinsa. Hengityssairauksiin liittyvässä projektissa keskitytään spirometriakäyrien tulkinnan automatisointiin ja potilaspolkujen sujuvoittamiseen. 

Mikon vastuulla on myös ideoida ja kartoittaa uusia projekteja HUSin sisällä. Hän on ollut mukana kehittämässä tähän tarkoitukseen teknisen työkalun, jonka avulla innovaatiopotentiaalin arviointiprosessia voidaan tehostaa ja joka auttaa kokoamaan organisaation sisäiset ideat, haasteet ja kliiniset tarpeet yhteen paikkaan. 

Yhteistyön ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen 

Mikko osallistuu useisiin tekoälyn hyödyntämistä pohtiviin työryhmiin, kuten sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Sote AI -ekosysteemin koordinaatioryhmään sekä HUSin riskianalyysiryhmään. 

Mikko ja CHN-tiimi ovat myös vierailleet Mayo Clinic -sairaalassa Yhdysvalloissa oppimassa parhaista käytännöistä ja verkostoitumassa. He ovat myös osallistuneet suuriin kansainvälisiin konferensseihin kuten DMEA Berliinissä ja HLTH Las Vegasissa. Tavoitteena on nostaa CHN:n profiilia Suomen ulkopuolella, ottaa oppia muista innovaatiokeskittymistä sekä käynnistää erilaisia yhteistyöhankkeita. 

Katse tulevaan: dataohjattu innovaatio ja odotukset 

Tulevaisuudessa Mikko haluaa keskittyä myös dataohjattujen innovaatioiden tunnistamiseen. HUSin tietoaltaat mahdollistavat uusien prosessien löytämisen ja vielä tunnistamattomien tarpeiden kartoittamisen. Innovaatioiden vaikuttavuutta voidaan arvioida prosessimallinnusta ja kustannuslaskelmia käyttäen. Näiden perusteella voidaan päätellä, tarvitaanko uusia ratkaisuja. Tämä lähestymistapa auttaa myös optimoimaan sairaalan prosesseja HUSin datamallien avulla. 

CHN:n tulevissa kehityshankkeissa Mikko näkee sekä haasteita että mahdollisuuksia. Hän toteaa, että julkisella sektorilla innovointiin ei ole riittäviä kannustimia, sillä suurin osa työstä tehdään innostuneiden kliinikoiden toimesta varsinaisten työtehtävien ohella, mikä hidastaa kehitystä. Sääntelyyn liittyviä haasteita on, mutta ne eivät ole ylitsepääsemättömiä, ja datan anonymisointi paranee jatkuvasti. 

Tulevaisuudessa Mikko näkee CHN:n kehitysalustana, jonka ansiosta voidaan hyödyntää valtavia anonymisoituja datamassoja ja päästään tekemään aktiivista yhteistyötä yritysten kanssa vaikuttavien terveydenhuollon ratkaisujen luomiseksi. Verkoston kasvaessa hän toivoo toiminnan laajentuvan entisestään ja kehitysprojektien etenemisen nopeutuvan. 

Kuva: Felt Fotografi Oy