CleverHealth Network -ekosysteemin syyskuun Afterwork-tapahtuma (25.9.2025) kokosi monipuolisen asiantuntijajoukon keskustelemaan teemasta Digitaaliset kaksoset ja virtuaaliset hoitopolut. Aiheeseen pureuduttiin intensiivisesti yhdessä asiantuntija-alustusten ja interaktiivisen paneelikeskustelun siivittämänä. Tapahtuman isäntänä oli CGI.
CHN-ekosysteemin sisäisissä Afterwork-tapahtumissa tuodaan esille tuoreita asioita, uusia hanke-ehdotuksia ja keskustellaan ekosysteemin jäsenten kesken valituista teemoista. Tällä kertaa tarkoituksena oli erityisesti avata yhtä CHN roadmapin teemaa ”Digitaaliset kaksoset ja virtuaaliset hoitopolut” eri toimijoiden näkökulmista.
Tilaisuuden isäntäyrityksen terveiset toi CGI:n Suomen. Puolan ja Baltian toimintojen johtaja Niraj Sood. Hän painotti avauksessaan, että yhteistyö kumppanien, myös kilpailijoiden kanssa ja toimiminen ekosysteemeissä ovat keskeisiä menestystekijöitä nykymaailmassa. CGI on merkittävä toimija Suomessa, n. 3700 työntekijää 11 paikkakunnalla, ja vahvasti mukana edistämässä terveydenhuollon haasteiden ratkaisemista digitaalisuuden kautta.
Ennen päivän teemaan syventymistä Pekka Kahri toi tuoreita kuulumisia Euroopan yliopistosairaaloiden (EUHA) innovaatioverkostosta, jossa hän on HUSin edustajana. Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa CHN-ekosysteemin toimintaa ja 11 merkittävää yliopistosairaalaa kattava EUHA antaa siihen yhden tärkeän kanavan. Sen tarkoituksena on mm. jakaa parhaita käytäntöjä sekä edistää innovaatioyhteistyötä Euroopan johtavien sairaaloiden ja näiden kumppaniverkostojen välillä.
Digitaaliset kaksoset – mitä ne tarkoittavat ja mitä mahdollistavat?
Digitaalisten kaksosten potentiaalia HUSin näkökulmasta avasi digikehitysjohtaja Sirpa Arvonen. Hän jakoi taustoituksessaan teeman kolmeen osaan. Digitaalinen potilas olisi dynaaminen, dataohjattu virtuaalinen representaatio yksittäisestä potilaasta, elimen toiminnasta tai biologisesta järjestelmästä, mikä mahdollistaa yksilöllisen täsmähoidon. Sairaalan tuotannon ja prosessien ohjaamisessa (”Sairaala tehtaana”) digikaksonen taas auttaa strategisessa ja operatiivisessa suunnittelussa mm. optimoimaan toimintoja, potilasvirtoja, henkilöresursseja sekä tilojen ja laitteiden käyttöä reaaliajassa. Systeemitasolla se yhdistää kliiniset ja ei-kliiniset prosessit yhdeksi reaaliaikaiseksi johtamisen näkymäksi.
Miika Leminen ja Taina Kolehmainen CGI:ltä toivat esityksessään ”Digitaalisten kolmosten aikakausi” uuden ulottuvuuden teemaan. Digitaalisella kolmosella tarkoitetaan tekoälyä, joka yhdistää joustavasti palvelujärjestelmän eri alueiden digitaaliset kaksoset kohtaamaan asiakkaat parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tekoäly osaa käyttää edistyneen analytiikan ennustemalleja työkaluinaan ja etsiä niiden perusteella tilastollisesti perusteltuja ehdotuksia annettuihin haasteisiin. Kyse on sinänsä varsin yksinkertaisesta konseptista: koska digitaalisen kaksosen hyödyntäminen yleensä edellyttää erityisosaamista, luodaan tekoälyn avulla kaksosen hyödyntämiskerros (esim. assistentti- tai agenttityylisesti), jolloin saadaan tuotua kaksosesta SOTE-ammattilaiselle juuri se informaatio, mitä kulloisenakin hetkenä tarvitaan tuomaan kokonaistilannenäkymää avuksi arjen päätöksentekotilanteisiin.
Tutkimuksen näkökulmaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaili Miika Koskinen HUSista. Hän muistutti aluksi, että digitaalisissa kaksosissa kyse on todellisuuden mallintamisesta ja erilaista mallintamista on tehty jo pitkään. Lääketieteellinen digikaksonen on dynaaminen, reaaliaikaiset ja historialliset tiedot sisältävä virtuaalinen malli fysiologisista tai patologisista prosesseista, joka auttaa sairauksien ja poikkeavuuksien seurantaan, ennakointiin ja hoidon optimointiin. Tutkimuksessa digitaalisia kaksosia on hyödynnetty liittyen mm. eri elinten (mm. sydän, keuhkot, munuaiset), sairauksien (mm. syöpä, kardiologia, neurologia, ortopedia), systeemitason (mm. immuunijärjestelmä) mallintamiseen, lääkekehitykseen sekä kliinisten kokeiden ja myös sairaalan prosessien suunnitteluun. Hän korosti omiin tutkimustuloksiinsa peilaten, että hoitojen räätälöinti yksilön ominaisuuksien perusteella tarvitsee taustaksi ymmärryksen ja mallin populaation heterogeenisyydestä.
Esitykset herättivät runsaasti mielenkiintoa ja aiheeseen pureuduttiin syvemmin vielä interaktiivisen paneelikeskustelun kautta, johon yleisö otti aktiivisesti osaa. Panelisteina olivat Nyrki Rantonen ja Miika Koskinen HUSista, Taina Kolehmainen ja Miika Leminen CGI:ltä sekä moderaattorina Markku Heino Spinversestä. Asioita syvennettiin entisestään verkottumisosuudessa, jossa oli esillä myös asiaan liittyviä CGI:n demoja.
Tapahtuma onnistui tarkoituksessaan luoda yhteistä ymmärrystä digitaalisten kaksosten mahdollisuuksista ja haasteista terveydenhuollossa. Tältä pohjalta on hyvä lähteä virittelemään uusia konkreettisia, tarvelähtöisiä kehityshankkeita.
