CleverHealth Network (CHN) -ekosysteemin dynaaminen työpaja kokosi yhteen monipuolisen joukon asiantuntijoita keskustelemaan, miten robotiikka voi auttaa ratkaisemaan terveydenhuollon polttavia haasteita. Terkko Health Hubissa järjestetyn tapahtuman tavoitteena oli pohtia uusia ratkaisuja terveydenhuollon resurssitehokkuuden parantamiseksi ja parempien hoitotulosten saavuttamiseksi. Mukana oli asiantuntijoita ekosysteemin jäsenyrityksistä, Helsingin yliopistollisesta sairaalasta (HUS) sekä robotiikka-alan yrityksistä.
Tapahtuman avasi CHN-ekosysteemin vetäjä Virpi Rauta, joka korosti terveydenhuollon kriittisiä tarpeita, erityisesti liittyen resurssipulaan ja toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen. Hän korosti, että robotiikka on yksi CHN-ekosysteemin uusista strategisista teemoista, johon liittyen suunnitellaan vaikuttavia yhteiskehityshankkeita.
Työpajan vetäjänä toimi robotiikan ja tekoälyn asiantuntija Cristina Andersson, joka antoi taustaksi lyhyen katsauksen robotiikan nykytilanteesta terveydenhuollossa ennen osallistujien ohjaamista intensiiviseen ideointisessioon. Monialainen asiantuntijoukko pureutui aiheeseen syvemmin pienryhmissä ideoiden konkreettisia ratkaisuja tunnistettuihin tarpeisiin sairaalaympäristössä ja laajemmin terveydenhuollossa.
Robotiikka tarjoaa terveydenhuollolle monipuolisia mahdollisuuksia. Robotit voivat helpottaa henkilöstön työtaakkaa ja parantaa potilasturvallisuutta esimerkiksi avustamalla potilaiden siirrossa, lääkkeiden jakelussa tai hygienian ylläpidossa. Autonomiset desinfiointirobotit voivat puhdistaa sairaalahuoneita ja yhteisiä tiloja, vähentäen infektioriskiä. Sosiaaliset robotit voivat tarjota seuraa, muistuttaa lääkkeiden ottamisesta ja seurata elintoimintoja, tukien erityisesti ikäihmisten itsenäistä arkea. Robotit voivat lisäksi auttaa kuvantamisessa, näytteidenotossa ja datan analysoinnissa, mikä nopeuttaa ja tarkentaa diagnooseja.
Keskusteluissa nousi esiin kaksi keskeistä näkökulmaa: Ensinnäkin, robotiikka tulee nähdä osana laajempaa, dataan ja tekoälyyn perustuvaa ratkaisukokonaisuutta. Toiseksi, robotit on suunniteltava toimimaan turvallisesti yhdessä ihmisten kanssa, tukien ja helpottaen henkilöstön ja potilaiden arkea.
Cristina Andersson muistutti: “Emme ole täällä keskustelemassa tekoälystä abstraktina käsitteenä. Olemme täällä ratkaisemassa konkreettisia kipupisteitä ja pullonkauloja sairaaloiden arjessa – tuottamassa mitattavia hyötyjä. Kun robotti säästää aikaa, vähentää virheitä ja maksaa itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa, silloin syntyy todellista luottamusta ja arvoa. Kehitystyön tulisi alkaa markkinan rakentamisesta heti alusta lähtien, ei vasta kun innovaatiot ovat täysin valmiita.”
Tapahtuman tavoitteena oli luoda yhteistä ymmärrystä robotiikan mahdollisuuksista terveydenhuollossa. Työpajan energinen ilmapiiri ja osallistujien asiantuntemus johtivat tuotteliaaseen ja inspiroivaan ajatustenvaihtoon. Rehellisissä keskusteluissa kliinisten, teknisten ja rahoitusalan asiantuntijoiden kesken käytiin läpi, mitä alalla on jo saavutettu, missä nähdään todellisia tarpeita ja mitä vaaditaan menestyksekkäiden ratkaisujen kehittämiseen – mukaan lukien tekniset, kaupalliset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat. Useita ideoita syntyi ja uusia ratkaisuja konseptoitiin alustavasti jo session aikana. Lisäksi rahoitukseen keskittynyt ryhmä esitti konkreettisia ideoita robotiikan kehityksen rahoittamiseen ja kaupallistamiseen terveydenhuollossa.
Yhteinen näkemys on selkeä: innovatiiviset robotiikkaratkaisut voivat parantaa sairaaloiden tehokkuutta, tuottavuutta ja sekä henkilöstön että potilaiden hyvinvointia.
”Kehitämme työpajassa syntyneitä ideoita edelleen. Jos sinulla on uusia ajatuksia tai haluat keskustella aiheista lisää, ota rohkeasti yhteyttä HUS CHN -tiimiin”, Virpi Rauta kannustaa.
Kiinnoistuitko? Ota yhteyttä chn@hus.fi
