26.01.2024

Vaikuttavia tuloksia, uusia ideoita ja kohtaamisia CleverHealth Networkin vuosiseminaarissa

CleverHealth Network -ekosysteemin vuosiseminaari 18.1.2024 kokosi yhteen digitaalisista hoitoratkaisuista kiinnostuneet ja niitä kehittävät asiantuntijat alan yrityksistä ja tutkimusmaailmasta. Esillä oli kattaus tuoreita tutkimustuloksia, uusia EU-projekteja sekä T&K-vaiheesta kaupallistamiseen etenemässä olevia hankkeita. Ekosysteemin yhteistyö tuottaa konkreettista tuloksia, sekä potilaiden elämänlaatua parantavia että terveydenhuollon prosesseja tehostavia hoitomuotoja, joilla on laaja vaikuttavuus. Interaktiivinen tapahtuma huokui aidon ekosysteemiyhteistyön henkeä, kiitos sekä hyville esiintyjille että aktiivisille osallistujille.

Ekosysteemin työ hyvässä vauhdissa 

 

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi toi avauspuheenvuorossaan HUSin johdon terveiset tapahtumaan. Hän totesi, että CleverHealth Network on vakiinnuttanut paikkansa terveysteknologian innovaatioekosysteeminä ja yhteistyömuotona, jossa yritykset ja terveydenhuollon asiantuntijat kehittävät yhdessä digitaalisia ratkaisuja todellisiin kliinisiin tarpeisiin dataa hyödyntämällä. Tämä tukee vahvasti HUSin strategiaa ja tavoitetta olla Pohjoismaiden paras yliopistosairaala vuoteen 2027 mennessä sekä vastaa myös osaltaan sote-uudistuksen haasteisiin. Hän painotti, että on tärkeää, että kehitetyt ratkaisut pystytään viemään myös käytäntöön.

 

Projektinjohtaja Mirka Tammi iloitsi, että ensimmäiset CHN-hankkeet ovat juuri päässeet kehitysvaiheesta kaupallistamispolulle, tienraivaajana Kotidialyysi-projekti. CHN:n innovatiivinen yhteistyömalli julkisen ja yksityisen sektorin välillä onkin osoittautunut erittäin tärkeäksi tässä terveydenhuollon murroksessa. Ekosysteemin toimintaa on systemaattisesti kehitetty sen kuusivuotisen toiminnan aikana HUSin, Spinversen, Business Finlandin ja jäsenyritysten välisellä yhteistyöllä. Yrityksillä on vahva sitoutuminen nykyiseen toimintatapaan ja suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseen yhdessä.

 

CHN:n yhteistyössä kaiken keskiössä on hyvälaatuinen terveys- ja hyvinvointidata. HUSin tietoaltaan tietoturvallinen, sertifioitu ja tutkimusta palveleva käyttöympäristö HUS Acamedic on tärkeässä roolissa dataa monipuolisesti hyödyntävien tutkimus- ja kehityshankkeiden toteuttamisessa. Se mahdollistaa mm. kansainvälisen yhteistyön tietoturvallisesti, dataa siirtämättä. Tietoturvan ohella huomiota kiinnitetään myös tekoälyalgoritmien eettiseen kehitykseen, jota HUSin projektinjohtaja Mikko Rotonen avasi esityksessään ”Tekoälyn vastuullisen käytön eettiset periaatteet”.

 

Tuloksilla laajaa vaikuttavuutta

 

Seminaarin tulososuus avasi tarkemmin neljän eri vaiheissa olevan hankkeen aikaansaannoksia. Projektin vetäjä, nefrologi Virpi Rauta HUSista kertoi äskettäin kehitysvaiheensa loppuun saattaneen Kotidialyysi-projektin matkasta ideasta esikaupalliseksi palveluratkaisuksi. Hankkeessa on toteutettu dialyysipotilaiden vaativan etähoidon turvallisesti mahdollistava kokonaisvaltainen, automatisoitu palveluratkaisu, joka tuo turvaa potilaan arkeen. Samaan aikaan ammattilaisella on käytössään reaaliaikaista tietoa näyttävä helppokäyttöinen käyttöliittymä. Kaikki hoitotieto siirtyy joko automaattisesti laitteista tai potilaan täyttämien sähköisten lomakkeiden kautta ja on siten nähtävillä aina sekä potilaalle että hoitotiimille, ei enää pelkästään 2-3 kuukauden välein kontrollikäynneillä sairaalassa. Lisäksi potilaan käytössä on tilausjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista tilata yksilöllisesti tarvittavat dialyysitarvikkeet.

 

Nyt tätä ratkaisua tuotteistetaan yhdessä Fujitsun kanssa. Joonas Siitonen Fujitsulta kertoi, että kotidialyysissä hyödynnetään Fujitsun etähoidon ekosysteemiä ja laajaa kumppanuusverkostoa. Kehitetty toimintamalli mahdollistaa myös muiden keskeisten kroonisten sairauksien kotona tehtävän hoidon merkittävän lisäämisen, tavoitteena helpottaa terveydenhuollon akuutteja kustannuspaineita ja resurssipulaa.

 

Kehittämispäällikkö Mikko Kytö HUSista esitteli Raskausdiabeteksen etäseuranta -hankkeessa kehitettyä raskausdiabeetikoiden elämäntapoja seuraavaa mobiilisovellusta, joka kokoaa raskausdiabeetikon elintavat ja glukoosipitoisuudet yhteen näkymään reaaliaikaisesti. Tähän liittyy sekä potilaille että ammattilaisille kehitetyt käyttöliittymät ja näiden integrointi palveluratkaisuksi, joka parantaa potilaan raskausdiabeteksen itsehoitoa. Tulokset sovelluksen vaikutuksesta raskausdiabeetikoiden glukoositasapainoon ovat erittäin lupaavia. Seuraavaksi nyt kehitetty palvelusovellus etenee käytännön pilotointivaiheeseen, joka on tarkoitus käynnistää Helsingin neuvoloissa tänä vuonna. Tämä on tärkeä askel kohti todellista tuotteistamis/kaupallistamisvaihetta, jota valmistelee niin ikään projektin pääkumppani Fujitsu.

 

Lead Data Scientist Teijo Konttila Tietoevrystä esitti Harvinaissairauksien diagnostiikka -hankkeen tuloksia. Harvinaissairaudet voivat olla vaikeita diagnosoida, mikä johtaa usein pitkiin ja kalliisiin viiveisiin diagnoosissa ja hoidon aloittamisessa. Potilas voi joutua käymään monella eri erikoislääkärillä ja kärsiä oireistaan pitkän aikaa. Hankkeessa on äskettäin mm. verrattu kahta eri tekoälymallia kolmen harvinaissairauden diagnostiikassa sekä tutkittu kliinisen tukijärjestelmän kustannustehokkuutta erään harvinaissairauden, vaskuliitin, diagnosoinnissa. Tulokset osoittavat tekoälyavusteisen päätöksentuen potentiaalia, kustannustehokkuutta ja hyödyllisyyttä hoidettavien, vaikeasti diagnosoitavien sairauksien nopeutetussa diagnosoinnissa.

 

Tutkijalääkäri Ville Vartiainen HUSista nosti esiin tuoreita tuloksia monialaisesta E3-hankkeesta (Excellence in Pandemics Response), joka tuo yhteen lääkärit, aerosolifyysikot, ilmanpuhdistuksen ja talotekniikan ammattilaiset. Projektissa tutkitaan erityisesti ilmalevitteisten taudinaiheuttajien leviämisreittejä sekä virusten monitorointi- ja havaitsemismenetelmiä ja kehitetään ratkaisuja pitää sisäilma puhtaana ja turvallisena esimerkiksi toimistoissa, julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä, jotta yhteiskunnan eri toiminnot voivat jatkua keskeytyksettä turvallisesti epidemioista ja pandemioista huolimatta. Hankkeessa tehdyssä päiväkotitutkimuksessa ilmanpuhdistimilla saatiin iso vaikutus - lasten sairastuvuus väheni jopa 30% alustavien tulosten perusteella. Tällä taas on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus paitsi lapsiperheen arkeen myös kustannusmielessä vanhempien töistäpoissaolojen kautta. Pelkästään Helsingin päiväkodeissa voitaisiin ilmanpuhdistuksella säästää laskelman mukaan n. 20 miljoonaa euroa vuosittain.

 

Kansainvälinen yhteistyö aktivoitumassa entisestään

Markku Heino Spinversestä esitti CleverHealth Networkin kansainvälistymissuunnitelman päälinjat session johdantona. Tärkeitä osa-alueita ovat mm. CHN-hankkeiden tulosten markkinointi, validointi sekä skaalaus globaalisti, yhteistyö valikoitujen ulkomaisten ekosysteemien kanssa, ulkomaisten T&K-kumppanien saaminen mukaan hankkeisiin sekä kansainväliset projektit. Viime aikoina on onnistuttu rakentamaan useita merkittäviä EU-hankkeita, jotka tuovat kansainvälistä ulottuvuutta ekosysteemiin.

 

Linjajohtaja, erikoislääkäri Katariina Gehrmann HUSista esitteli viime syksynä alkanutta PHEMS-hanketta, jonka tavoitteena on edistää sairaaloista kerätyn terveysdatan hyödyntämistä eurooppalaisten lastensairaaloiden kesken ja luoda uudenlaisia mahdollisuuksia sairaaloiden tietovarantoja hyödyntäville innovaatioille, tieteelliselle tutkimukselle ja potilaiden hoidolle lastensairauksien alalla. Hankkeessa rakennetaan tekniset ratkaisut ja yhteiset tietosuojaperiaatteet sairaaloiden kesken, jotta rekistereissä olevia arkaluonteista tietoa ei tarvitse siirtää analyysia varten pois sairaaloista, vaan tietojen vertailu ja yhteistyö eri Euroopan maiden sairaaloiden välillä on mahdollista ilman tietojen siirtoa. Lisäksi kehitetään teknologisia ratkaisuja, joiden avulla pystytään luomaan alkuperäisen potilasdatan veroista keinotekoista eli synteettistä dataa tieteellisen tutkimuksen ja kehittämistyön tueksi.          

 

Projektipäällikkö Nea Hellman HUSista kertoi ONCOVALUE-projektista, joka tähtää tiedonkeruun ja analytiikan automatisointiin syöpähoitojen arkivaikuttavuuden arvioinnissa. Viime vuonna alkaneen, nelivuotisen hankkeen päätavoitteena on kerätä potilastietojärjestelmiin tallentuvaa reaalimaailman dataa (Real-World Data) eurooppalaisista syöpäsairaaloista mahdollisimman kattavasti ja viiveettä ja saada näin luotettavaa tietoa potilaalle annettujen syöpähoitojen arkivaikuttavuudesta. Hankkeessa pyritään kehittämään standardoitu ja automatisoitu tapa kerätä tietoa tekoälyn ja koneoppimisen avulla sekä rakenteellisesta että ei-rakenteellisesta datasta siten, että se on luotettavaa, yhtenäistä ja vertailukelpoista projektiin osallistuvien sairaaloiden välillä.

 

HUSin kehittämispäällikkö Katariina Rouvinen esitteli laajaa TEF-hanketta (Testing and Experimentation Facilities for Health AI & Robotics), jonka tavoitteena on edistää tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä terveydenhuollossa. Hanke tuo laajan testaus- ja pilotointilaitosten verkoston terveydenhuollon kehityshankkeiden käyttöön. Suomesta hankkeessa ovat mukana Metropolia, Helsingin kaupunki ja HUS.

 

Tapahtuma päättyi interaktiiviseen verkottumissessioon, jossa esityksiä pureksittiin yhdessä ja uusia asioita ideoitiin poikkialaisen osallistujajoukon kesken aktiivisesti.