27.05.2021

Terveysteknologiatutkimuksella haetaan sujuvuutta dialyysipotilaiden ja hoitajien arkeen

Kotidialyysin järjestäminen on alkuun varsin monimutkainen prosessi niin potilaille kuin hoitohenkilökunnalle, mutta kotona tehtävä dialyysi helpottaa merkittävästi potilaan arkea. Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) vetämässä terveysteknologiaan keskittyvässä dialyysiprojektissa on tavoitteena tunnistaa varhaisessa vaiheessa kotidialyysiin sopivat potilaat ja luoda potilaille jo predialyysivaiheessa käyttöön otettava sovellus, jonka käyttö jatkuisi koko potilaan dialyysivaiheen ajan. Tutkimus on osa CleverHealth Networkin eCare for Me -projektikokonaisuutta, ja siinä kehitettyä sovellusta mittareineen pilotoidaan parhaillaan useilla potilailla.

 

Kotona tehtävä vatsakalvodialyysi ei juuri rajoita Lassen arkea

LVI-alalla työskennellyt Lasse Hartikainen on tehnyt kotidialyysia yli puolitoista vuotta. Dialyysihoidon tultua ajankohtaiseksi Lasse kävi HUSissa viikon pituisella koulutusjaksolla, jossa hänelle esiteltiin dialyysin suorittamisen eri vaiheet ja muut siihen liittyvät ohjeet. Lasse valitsi hoitomuodokseen yöllä nukkuessa tehtävän vatsakalvodialyysin. Lasselle sopii myös käsin tehtävä vatsakalvodialyysi, jonka hän voi tarpeen tullen hoitaa kesämökillä tai jopa auton takapenkillä.
Lasse perehdytettiin vatsakalvodialyysiin ja laitteiston käyttöön HUSissa, ja ensimmäistä kotidialyysiä tehtäessä omahoitaja oli hänen tukenaan. Siitä lähtien Lasse on toiminut itsenäisesti ja huolehtii myös vatsakalvodialyysiin tarvittavista tarviketilauksista kahden viikon välein. Tarvikkeet tilataan apteekista ja tuodaan suoraan kotiin. Lasse kokee hoidon hyvin vaivattomaksi, eikä se juuri vaikuta hänen normaaliin arkeensa. Tärkeintä hoidossa on Lassen mielestä oma avoin asenne.

Käyttöliittymä auttaa potilaan voinnin seurannassa lääkärikäyntien välillä

Projektin tutkimushoitaja, kätilönä työtään tehnyt Tiina Puurtinen on ollut mukana kotidialyysin hoitomenetelmien tehostamiseen ja nykyaikaistamiseen tähtäävässä projektissa parisen vuotta. Hän kertoo, että tutkimuksessa on tällä hetkellä mukana 128 potilasta ja lisää potilaita rekrytoidaan mukaan. Heistä osa on predialyysipotilaita ja osa kotidialyysipotilaita. Mukana on myös sairaaladialyysipotilaita verrokkiryhmässä.

Pirgit Silvast-Äikäs toimii projektin toisena tutkimushoitajana ja on tehnyt työtä peritoneaalidialyysi-potilaiden parissa yli 15 vuotta.  Hän kertoo, että on jonkin verran haasteellista rohkaista potilaita valitsemaan kotona tehtävä dialyysi ja saada heidät oppimaan kotidialyysi riittävän hyvin. Näihin haasteisiin tarjotaan jo nyt tukea Terveyskylän Munuaistalon digitaalisin hoitopoluin. Niiden avulla eri hoitomuotojen vaiheet kerrotaan seikkaperäisten videoiden ja sanallisten ohjeiden avulla, joihin potilas voi aina palata muistin virkistämiseksi.

Nyt käynnissä olevassa CleverHealth Network-projektissa potilasturvallisuutta lisäävät potilaiden käytössä olevat mittarit, joiden avulla potilaan vointia voidaan seurata reaaliaikaisesti käyttöliittymän kautta. Potilaan päivittäin ottamat verenpaine ja paino kirjautuvat automaattisesti tekoälyä hyödyntävään, havainnollista graafista esitystapaa käyttävään sovellukseen. Sovellus myös hälyttää tutkimushenkilökuntaa huomattavista muutoksista potilaan voinnissa. Hyvinvointiranneketta käytetään aktiivisuustason ja unen laadun seurantaan. Pirgit kertoo, että erityisesti unen laadusta saadaan tärkeää tietoa potilaan terveydentilasta: lisääntyneet päiväunet ja huonontunut unen laatu voivat kieliä esimerkiksi tulehduksista tai predialyysivaiheessa olevan potilaan voinnin huononemisesta. Sovellukseen tallentuvat myös laboratoriotutkimusten tulokset. Käyttöliittymä toimii tutkimushoitajan ja potilaan välisenä viestintäkanavana, ja se toimii myös mobiililaitteella.

Lasse Hartikaisen mielestä mittauslaitteiden käyttö on ollut vaivatonta, ja omien mittaustulosten seuranta on ollut mielenkiintoista hänelle itselleenkin. Käyttöliittymä tuo tulevaisuudessa omalta osaltaan turvallisuudentunnetta omaan hoitoon, kun tietää, että hoitajilla on mahdollisuus seurata hänen terveydentilaansa myös lääkärikäyntien välillä. Hoitaja on luonnollisesti aina arkisin puhelimen tai videoyhteyden päässä, jos tulee pulmia tai kysyttävää.

Teknisesti vaativampi kotihemodialyysi sopii omatoimiselle potilaalle

Aktiivista elämää viettävä eläkeläinen Marjatta Tolvanen-Ojutkangas on tehnyt kotihemodialyysia eli veriteitse tehtävää dialyysia vuodesta 2017 lähtien. Kotidialyysi oli itsestään selvä vaihtoehto myös Marjatalle, jolle hoitomuoto tuli tutuksi samaa sairautta potevan sukulaisen kautta. Koska kotihemodialyysi on teknisempi hoitovaihtoehto, se vaatii potilaalta 4-6 viikon koulutuksen sairaalassa, jonka aikana potilaan ja omahoitajan välille muodostuu tiivis yhteys. Marjatta kertoo alkuvaiheessa oppineensa laitteiston käytön kantapään kautta, mutta apu oli aina lähellä. Taitavat hoitajat pystyivät aina ratkomaan ongelmat puhelimitse tai videoyhteyden kautta.

Kotihemodialyysi vaatii potilaalta hieman enemmän rohkeutta ja oma-aloitteellisuutta. Massiivinen laitteisto ja tarvikearsenaali vievät myös tilaa kotona ja kotiin on tehtävä joitakin sähkö- ja vesiliitäntään liittyviä muutostöitä. Marjatta muistuttaa, että tarvitaan myös sorminäppäryyttä ja rohkeutta pistää itseään. Marjatasta onkin kehkeytynyt niin taitava neulan käyttäjä, että hän hoitaa pistämisen aina itse – myös satunnaisilla sairaaladialyysikäynneillä.

Marjatta on kiitollinen HUSille siitä, että pystyy sairaudestaan huolimatta elämään kohtuullisen normaalia elämää. Elämä on toki ajoitettua eikä äkkilähtöihin ole mahdollisuutta: kahden viikon aikana dialyysi tehdään noin 10 päivänä ja aikaa hoitoon kuluu kerrallaan nelisen tuntia. Silloin on aikaa jutella ystäville puhelimessa, lukea kirjaa, katsella televisiota tai ottaa vaikkapa torkut. Tiheämmin tehdyt dialyysit parantavat tutkitusti myös potilaan vointia ja rasittavat elimistöä vähemmän, joten kotidialyysi on ollut Marjatan mielestä sairaaladialyysia parempi vaihtoehto.

Marjatan elämä kotidialyysin kanssa on mennyt hyvin, eikä pariin vuoteen ole ollut yhtään ylimääräistä sairaalakäyntiä. Marjatta on seurannut mittaustuloksiaan mobiililaitteesta ja käyttöliittymästä. Hän toteaa, että tutkimuksessa ollaan menossa oikeaan suuntaan potilaan arjen helpottamiseksi, ja on hienoa, kun uutta teknologiaa otetaan siinä avuksi. Dialyysihoidon yhteydessä tehtävät paino- ja verenpainetiedot menevät sovellukseen jo automaattisesti ja jatkossa myös muut hoitotiedot pyritään saamaan sovellukseen automaattisesti ilman moninkertaista kirjausta.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Anja Kajanne, anja.kajanne[a]hus.fi