Terveydenhuollon digitalisaation keskeisimpiä kulmakiviä on järjestelmien yhteentoimivuus. Suomessa on jo vuosikymmeniä toteutettu sanomapohjaisten ratkaisujen ja kansallisen Kanta-arkkitehtuurin mukaisia integraatioita pääasiassa HL7 v2 -standardin pohjalta. Kansallisella tasolla näillä on jo opittu tekemään hyviä ratkaisuja, mutta estääkö aiempi edelläkävijyys uusien modernimpien ratkaisujen omaksumista? 

Maailmalla etenevä terveydenhuollon FHIR-standardi etenee hitaasti Suomessa 

Viimeisen viiden vuoden aikana terveydenhuollon yhteentoimivuuden malliksi on Yhdysvalloista käsin edistetty voimakkaasti HL7 FHIR -standardia (Fast Healthcare Interoperability Resources). Sen käyttöönotto on edennyt globaalisti kymmenissä maissa kansallisina ja alueellisina toteutuksina. Nyt myös kansainvälinen HL7- organisaatio on keskittymässä voimakkaasti FHIR-standardiin.  

Suomessa FHIR-standardien soveltaminen on edistynyt erittäin hitaasti kansainvälisestä kehityksestä ja standardien ilmeisistä eduista huolimatta. FHIR-standardin tehokasta ja systemaattista käyttöönottoa on nyt saatava liikkeelle myös Suomessa.  Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) vetämä CleverHealth Network -ekosysteemi pitää tärkeänä, että Suomessa kiihdytetään FHIR-standardien soveltamista laajalla yritysten, terveydenhuollon palvelutuottajien ja viranomaisten yhteistyöllä. HUSin tietohallintojohtaja Mikko Rotonen toteaa: ”Sote-uudistusten myötä tehdään valtavasti tietojärjestelmien yhteensopivuustyötä ja osa siitä voitaisiin toteuttaa jo FHIR--standardin mukaisilla tietojärjestelmillä. Soveltamisohjeiden ja kansallisten profiilien rakentamisen myötä tämä ajankohta onkin erityisen hyvä viedä FHIR-standardia eteenpäin maassamme.”    

Modernit FHIR-standardit edistävät suomalaisen terveydenhuollon toimintaympäristön kansainvälistä yhteensopivuutta 

FHIR-standardien sovittamiseen suomalaiseen järjestelmä- ja toimintaympäristöön on ilmeinen tarve. Samoin on tullut tarpeelliseksi etsiä uusia toimintatapoja siihen, kuinka FHIR-pohjaiset sovellukset tuodaan ammattilaisten ja kansalaisten käyttöön. Johtaja Joona Pylkäs, Data ja Analytiikka, TietoEVRY, kertoo: ”FHIR mahdollistaa terveydenhuollon toimialan siirtymisen API-vetoiseen integraatioarkkitehtuuriin, jossa sovellukset ja järjestelmät käyttävät ympäristön tarjoamia palvelurajapintoja omien tarpeidensa mukaisesti. API-vetoisen arkkitehtuurin etuja ovat mm. nopeus ja joustavuus: uusi toimija voi liittyä ekosysteemin osaksi milloin vain, eikä point-to-point integraatioita enää tarvita nykyisessä laajuudessa.” 

Tietojärjestelmäyritysten kansainvälistymisessä on eduksi, että kotimaassa FHIR-standardia sovelletaan riittävän yhtenäisellä tavalla tärkeimpiin kansainvälisiin verrokki- ja markkina-alueisiin nähden. Myös julkisen terveydenhuollon hankintamenettelyillä on ratkaiseva merkitys uusien kansainvälisesti kilpailukykyisten ratkaisujen syntymiselle. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus on tärkeää niin suurille kuin pienille laitetoimittajille. BCB Medicalin National Sales Manager Tuomas Kalliomäki sanoo: ”Tulevaisuudessa suomalaisilla FHIR-standardia noudattavilla laitevalmistajilla on paremmat mahdollisuudet kasvuun ja kansainvälistymiseen, kun komponenttien integroiminen tietojärjestelmiin on joustavampaa ja vaivattomampaa.”  

Helpotusta sovellusten käyttöönotossa niin potilaille kuin järjestelmäkehittäjille

Yhteisen FHIR-standardin soveltaminen voi näkyä myös potilaiden arjessa. Esimerkiksi diabetespotilas voi hakea käyttöönsä jonkin arkeaan helpottavan kaupallisen FHIR-pohjaisen sovelluksen, jonka terveystiedot saadaan aikaa ja rahaa vievän koodaamisen sijaan integroitua helposti terveydenhuollon järjestelmään.   

Yhteisen terveydenhuoltostandardin edut ovat ilmeiset niin tietojärjestelmätasolla kuin käytännössä, joten HL7 FHIR -standardin kansallista käyttöönottoa olisi käynnistettävä toimijalähtöisesti mahdollisimman pian. CHN-ekosysteemi ja HUS haluavat olla mukana viemässä asiaa eteenpäin.   

Lisätietoja: teknologiapäällikkö Pekka Kahri, HUS (etunimi.sukunimi@hus.fi)