07.03.2018

Raskausdiabeteksen hoitoon tekoälyä hyödyntävä sovellus

HUS:n koordinoima ekosysteemi CleverHealth Network käynnistää nyt kehitysprojektin, jossa raskausajan diabeteksen hoitoa tuetaan uudella digitaalisella, tekoälyyn pohjautuvalla palvelumallilla.

Suomessa synnyttää vuosittain noin 52 000 naista, joista raskausdiabeteksen saa 18 prosenttia eli lähes 10 000. Heistä karkeasti puolet sairastuu myöhemmin kakkostyypin diabetekseen. Tämä tarkoittaa 5 000 uutta diabeetikkoa vuodessa, joiden diabeteksen ja niiden komplikaatioiden vuosittaiset hoitokustannukset voivat nousta jopa 28 miljoonaan euroon.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) koordinoima ekosysteemi CleverHealth Network käynnistää ensimmäisen kehitysprojektinsa Business Finlandin myöntämän rahoituksen myötä. Projektin tavoitteena on parantaa raskausajan diabeteksen hoitoa ja seurantaa kehittämällä hoitoprosessin tueksi mobiilisovellus, joka mittaa ja tallentaa pilveen reaaliaikaisesti äidin jatkuvan verensokerin, fyysisen aktiivisuuden, ravinnon, sykkeen sekä päivittäisen painon.

– Vaikuttamalla elämäntapoihin ja ravitsemukseen raskauden aikana, voidaan todennäköisesti vähentää kakkostyypin diabetekseen sairastuvien äitien määrää sekä lapselle siirtyviä terveysriskejä, ja näin parantaa myös tulevien sukupolvien terveyttä. Sovellus auttaa potilasta oppimaan, miten ruokavalio, aktiivisuus ja uni vaikuttavat verensokeritasoihin ja painon kehitykseen, ja tätä kautta raskauden kulkuun sekä vastasyntyneen terveyteen, kertoo projektin tutkimusjohtajana toimiva naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Saila Koivusalo.

Tiedot välittyvät sovelluksen kautta reaaliaikaisesti hoitohenkilökunnalle, joka voi tarvittaessa antaa ohjausta ja tukea oppimisessa. Sovellus nivoutuu siten osaksi hoitopolkua eikä jää irralliseksi, mikä on suurin hyöty muihin terveyssovelluksiin verrattuna.

– Palvelun avulla voimme tarjota entistä parempaa, nykyaikaista hoitoa. Lisäksi palvelun käyttöönotto tehostaa raskausdiabeetikoiden hoitoprosessia, sillä sairaalakäyntiä vaativien potilastapaamisten määrän odotetaan vähenevän, Koivusalo sanoo.

Tekoälyn avulla ennakoivaa, yksilöllisempää hoitoa

Projektin kehitystyössä hyödynnetään koneoppimista, jonka avulla voidaan räätälöidä potilaan riskiprofiilin mukainen, yksilöllisiä tarpeita vastaava ohjaus ja hoito. Tekoäly mahdollistaa myös ennusteiden tekemisen sekä äidin että syntyvän lapsen tulevasta terveydestä.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi tulevien verensokeritasojen ja vastasyntyneen painon ennustamista ennennäkemättömällä tavalla. Ennusteiden avulla sovellus antaa automaattisesti palautetta ja neuvoo kompensoivien valintojen tekemisessä, Koivusalo sanoo.

CleverHealth Network yhdistää kehitysprojekteissaan suomalaisten yritysten terveysteknologiaosaamisen, terveydenhoidon huippuasiantuntijat ja HUS:n laadukkaan terveysdatan. Pääpartnereina raskausdiabetes-projektissa ovat HUS, Elisa, Fujitsu, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

– Elisa tarjoaa projektin käyttöön oman Elisa Etämittaus -alustansa, jolla mahdollistetaan potilaiden etähoito. Projektissa alustaan tuodaan muun muassa aktiivisuustiedot ja verensokeritaso mittalaitteista. Tiedot välitetään mobiilisovelluksen kautta terveydenhuollon ammattilaisten järjestelmään. Projekti on hieno mahdollisuus olla mukana luomassa uusia digitalisaation mahdollistamia ratkaisuja aitoon, kliiniseen tarpeeseen, kertoo Elisan terveydenhuoltopalveluista vastaava johtaja Tuomas Mäkynen.

Fujitsu vastaa osaltaan datan integroinnista ja sen mallintamisesta sopivaksi HUS:n tietoaltaaseen sekä kansalliseen Omatietovarantoon (Kanta PHR), jonne suomalaiset voivat tallentaa omista mittauksistaan saamiaan hyvinvointitietoja. Lisäksi Fujitsu suunnittelee hoitohenkilökunnalle näkyvän käyttöliittymän.

– Yhdistämme projektissa Japanissa ja Suomessa kehittämiämme teknologioita ja luomme uuden palvelualustan, joka soveltuu sensoridatan hyödyntämiseen, analytiikkaan ja tekoälyyn. Erityisen tärkeää terveydenhuollon ammattilaisten käyttöliittymän suunnittelussa on tiedon merkityksellinen visualisointi: kaikki olennainen data ja merkittävät poikkeamat on nähtävä selkeästi yhdestä näkymästä, kertoo asiakasjohtaja Ville Väärälä Fujitsusta.

– HUS:n ainutlaatuinen data ja Euroopan suurimpiin lukeutuva HYKS:n synnytyssairaala tarjoavat erinomaisen ympäristön eri sidosryhmien väliselle yhteistyölle. Palvelukehityksen integroiminen kliiniseen käytäntöön ja korkeatasoiseen tutkimukseen luo ennennäkemättömän mahdollisuuden uudistaa kansantautiemme ennaltaehkäisyä ja hoitoa. CleverHealth Network -ekosysteemin ketterä toimintamalli on mahdollistanut nopean etenemisen ja pääsemme nyt konkreettisesti kehittämään uusia palveluita tässä ensimmäisessä kehitysprojektissa, iloitsee HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén.

Lisätietoja:
Mirka Tammi, CleverHealth Network -projektijohtaja, HUS, p. 040 657 5331, mirka.tammi@hus.fi

Saila Koivusalo, Raskausdiabetes-projektin tutkimusjohtaja, p.  040 725 0620, saila.koivusalo@helsinki.fi

Visa Honkanen, Kehittämisjohtaja, HUS, p. 050 427 5023, visa.honkanen@hus.fi

CleverHealth Network on vuonna 2017 perustettu terveysteknologian ekosysteemi, jossa yritykset ja terveydenhuollon asiantuntijat kehittävät entistä parempaa hoitoa suomalaisille ja menestyviä vientituotteita yrityksille. Tuote- ja palveluinnovaatiot pohjautuvat HUS:n laaja-alaiseen terveysdataan sekä kliinikoiden huippuosaamiseen. Business Finlandin rahoittamassa ekosysteemissä ovat mukana BCB Medical, BC Platforms, CGI, Elisa, Fujitsu, GE, HUS, IBM, Innofactor, Microsoft, Nokia, Noona, Planmeca, Reaktor ja Tieto.