10.02.2025

CleverHealth Network -ekosysteemin vuosiseminaari keskittyi tulevaisuuteen

Miltä terveydenhuolto näyttää tulevaisuudessa? Mitkä ovat keskeiset haasteet ja innovaatiomahdollisuudet, ja mikä on datan ja tekoälyn rooli? Nämä olivat keskeisiä keskustelunaiheita CleverHealth Network (CHN) -ekosysteemin vuositapahtumassa, joka järjestettiin Terkko Health HUBissa Helsingissä 16. tammikuuta. Tapahtuma kokosi yhteen noin 100 asiantuntijaa kuulemaan ekosysteemin viimeaikaisista kohokohdista ja keskustelemaan digitaalisen terveydenhuollon keskeisistä haasteista ja mahdollisuuksista.

 

Ekosysteemi tuottaa vaikuttavia tuloksia

Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi toi terveiset HUSin johdolta. Ikääntyvä väestö ja terveydenhuollon resurssien niukkuus ovat haasteita, joita kohtaamme paitsi Suomessa myös globaalisti. Tarve uusille innovaatioille on suuri, ja erityisesti digitaalisuudella on tärkeä rooli. Hän korosti CleverHealth Networkin uraauurtavaa työtä tunnettuna innovaatioekosysteeminä. Erityisesti hän painotti eri yritysten ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön merkitystä. Hän muistutti, että yhteiskehityksen lisäksi on tärkeää pystyä viemään kehitetyt ratkaisut käytäntöön, mitä CHN:ssä onkin jo tehty. Hän myös mainitsi, että HUSin aktiivinen yhteistyö muiden Pohjoismaiden ja Euroopan akateemisten sairaaloiden kanssa voi tarjota hyvän alustan CHN:n kansainväliselle yhteistyölle.

Virpi Rauta, CHN:n koordinaatiotiimin johtaja HUSissa, antoi lyhyen katsauksen ekosysteemin aikaansaannoksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Vuodesta 2017 lähtien CHN on keskittynyt kehittämään ratkaisuja selkeästi tunnistettuihin kliinisiin tarpeisiin hyödyntäen HUSin monipuolista terveysdataa. HUSin kliinikoiden laajan yritysverkoston kanssa tekemä yhteistyö on tuottanut jo useita merkittäviä tuloksia, jotka parantavat sekä potilaiden elämänlaatua että terveydenhuollon tehokkuutta. Kliinistä päätöksentekoa tukevia konkreettisia ratkaisuja on kehitetty ja otettu käyttöön, esimerkiksi aivoverenvuotojen tunnistamiseen liittyvien algoritmien, harvinaisten sairauksien varhaisen diagnosoinnin ja akuutin leukemian hoidon, raskausdiabeteksen etäseurannan ja kotidialyysin osalta. Nyt ekosysteemin toimintaa on tarkoitus laajentaa myös muille alueille.

Virpi totesi: "Haluamme nyt tarkastella terveydenhuoltosektoria hieman laajemmin ja tunnistaa todelliset tarpeet ja relevantit tutkimushaasteet, joihin voimme vastata yhdessä yritysten ja tutkimuskumppaneiden kanssa. Esimerkkejä ovat lääketieteellisten laitteiden ja robotiikan parempi hyödyntäminen sekä se, mitä voimme tehdä terveydenhuollon prosessien, kattavien potilaan hoitopolkujen tai esimerkiksi logistiikan tehokkuuden kannalta sairaalaympäristössä. Kestävä kehitys terveydenhuollossa on myös laajempi teema, johon pureudumme tarkemmin."

CHN-projekteista esiteltiin tällä kertaa yksi päättynyt ja yksi juuri alkanut hanke. Tutkijalääkäri Ville Vartiainen HUSista kertoi tuloksia laajasta E3 Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions -projektista, jossa oli mukana 22 yritystä ja 7 tutkimusorganisaatiota. Helsingin päiväkodeissa tehty interventiotutkimus paljasti ilmateitse leviävien taudinaiheuttajien roolin lasten sairastumiselle sekä ilmanvaihdon ja ilmanpuhdistuksen merkityksen tältä suojautumisessa. Toinen mielenkiintoinen osatutkimus projektissa liittyi superlevittäjäilmiöön eli siihen, miten eri yksilöt ja eri äänenkäyttötavat tuottavat aerosoleja ja levittävät sitä kautta myös taudinaiheuttajia.

Uuden yhteisprojektin "AI in Fertility Science: Shaping the Future of IVF" tavoitteita esittelivät Hanna Savolainen-Peltonen HUSista, Iveta Lohovska, Paula Serna ja Guillermo Ayllon HPE:stä sekä Miikka Kiiski CGI:ltä. Projekti pyrkii kehittämään hedelmöityshoitoihin tekoälypohjaisen ratkaisun, jota voitaisiin käyttää klinikoilla alkioiden valintaan, hedelmöityksen onnistumisen ennustamiseen ja yksilölliseen hoidon optimointiin.

Yhteistyötä kumppaniverkostojen kanssa

Senior Director Eeva Salminen kuvaili Business Finlandin Healthcare Reimagined 2035 -missiota, joka pyrkii auttamaan kroonisten sairauksien tsunamin ja kasvavan terveydenhuollon työvoimapulan aiheuttaman haasteen ratkaisemisessa kehittyneissä maissa. Se koostuu kahdesta painopistealueesta: henkilökohtainen digitaalinen terveys sekä ennaltaehkäisevä ja kestävä terveydenhuolto. Painopisteinä ovat mm. krooniset sairaudet, ikääntyminen, syöpä ja mielenterveys. Tähän missioon liittyen Business Finland lanseerasi viime vuonna uuden ohjelman Health 360 Finland, joka on tiiviisti sidoksissa myös CleverHealth Networkin keskeisiin teemoihin. Sen tavoitteena on nopeuttaa uusien digitaalisten teknologioiden käyttöönottoa terveyssektorilla ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia globaalisti.

Nima Jokilaakso Sitrasta toi keskusteluun pohjoismaisen ulottuvuuden esittelemällä VALO (Value from Nordic Health Data) -hankkeen. Projektin tavoitteena on sujuvoittaa terveysdatan hyödyntämistä, valmistautua EHDS-lainsäädäntöön ja edistää yhteistä datayhteistyötä pilottitutkimusten kautta Pohjoismaissa.

Katse tulevaisuuteen

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukee käsitteli keynote-puheessaan, miten Suomen terveys- ja hyvinvointisektorin tulevaisuus voidaan rakentaa. Keskeinen työkalu ja paradigman muutos perustuu ennaltaehkäisyyn sekä teknologian, datan ja tekoälyn hyödyntämiseen. "Suomi toimii esimerkkinä terveysinnovaatioissa, joissa iteratiivinen lähestymistapa on mahdollistanut kestävän kehityksen ja yhteistyön eri sidosryhmien välillä. Tavoitteena on luoda kestävä ja innovatiivinen terveydenhuoltojärjestelmä, joka hyödyttää sekä kansalaisia että yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Edelläkävijänä Suomi ei ehkä ole onnistunut kaikessa heti, mutta halu oppia haasteista ja tehdä korjauksia on maamme edelläkävijyyden ja kilpailukyvyn ytimessä", hän toteaa.”

HUSin innovaatiojohtaja Mikko Rotonen piti inspiroivan esityksen tulevaisuuden terveydenhuollon kuumista aiheista esittelemällä keskeisiä megatrendejä sekä joukon tulevia teknologiatrendejä niin kuin erilaiset ennakointia tekevät yritykset ovat maalailleet. Monien keskusteltujen aiheiden joukossa hän nosti esiin mm. tekoälyavusteista diagnostiikkaa, telelääketiedettä (etähoito), yksilöllistä lääketiedettä, puettavia teknologioita ja autonomisia humanoidirobotteja.

Robotiikkateemasta jatkoi Ville Riikkala, joka esitteli Nokia Bell Labsin pilottitutkimusta siitä, miten robotteja voitaisiin hyödyntää sairaalaympäristössä esimerkiksi sairaanhoitajien apuna tai datalähteinä.

Sessio päättyi interaktiiviseen paneelikeskusteluun, joka keskittyi aiheeseen "Terveysinnovaatiot vuoteen 2030 mennessä – mitkä haasteet on ratkaistava". Paneelissa olivat mukana Mikko Rotonen HUSista, Saara Hassinen, Healthtech Finlandin toimitusjohtaja, Päivi Sillanaukee STM:stä, Klaus Tamminen, AstraZenecan lääketieteellisten asioiden johtaja, ja moderaattorina toimi Markku Heino Spinversestä. Keskustelun aiheina olivat keskeiset haasteet/ tarpeet terveydenhuollossa 5-10 vuoden perspektiivillä, uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet, datan ja tekoälyn käyttö sekä kriittiset pullonkaulat liittyen mm. yhteistyöhön ja uusien ratkaisujen käytäntöön viemiseen.

Tämä julkinen vuositapahtuma kokosi yhteen laajan joukon asiantuntijoita, niin terveysteknologian kuin ICT-yrityksistä, tutkijoita ja kliinikoita eri aloilta sekä viranomaisia. Yhteinen kiinnostus digitaalisten terveydenhuoltoratkaisujen kehittämiseen ja yhteistyöhön ilmeni tapahtuman aikana innostuksena, vilkkaana keskusteluna ja vuorovaikutuksena, joka huipentui luonnollisesti tapahtuman päättäneessä verkostoitumisosuudessa.