15.06.2020

CleverHealth Network -ekosysteemin projektit etenevät

CleverHealth Networkissä on parhaillaan käynnissä kuusi yhteiskehityshanketta, joissa kehitetään uusia hoitomuotoja ja ratkaisuja selkeästi määriteltyihin kliinisiin haasteisiin. Kehitteillä olevat tuote- ja palveluinnovaatiot hyödyntävät Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) laaja-alaista ja laadukasta terveysdataa. Keskeistä hankkeissa on tiivis, monialainen yhteistyö HUSin kliinikoiden, tutkimuslaitosten ja eturivin terveysteknologia- ja ICT-yritysten välillä. 

Kuva: Antti Kirves

 

Käynnissä olevien projektien tuloksia esiteltiin CleverHealth Network -ekosysteemin jäsenille suunnatussa Result Highlights -virtuaalitapahtumassa 15.5.2020. Spinversen fasilitoimassa tiiviissä tilannekatsauksessa käytiin läpi paitsi projektien tuloksia, myös oppeja tähänastisesta yhteistyöstä ja kuultiin muiden ekosysteemiyritysten kommentteja esityksiin. Samassa yhteydessä äskettäin ekosysteemiin liittyneet partneriyritykset Pfizer, Takeda ja Productivity Leap esittelivät tavoitteitaan ja odotuksiaan. Covid19-tilanteella on luonnollisesti ollut merkittäviä hidastavia vaikutuksia projektityöhön kevään aikana. Osa HUSin projektihenkilöistä on ollut täysin kiinni priorisoiduissa koronatöissä ja toisaalta potilasrekrytointeja ei ole pystytty tekemään suunnitellusti. Näistä väliaikaisista viivästyksistä huolimatta työ etenee ja tuottaa tuloksia.

Aivosairauksien ja niiden hoidon merkitys kasvaa väestön ikääntyessä maailmanlaajuisesti. Päänalueen kuvantamisanalytiikka -projektissa kehitetään lääkäreille työkalua, jolla tavoitellaan aivoverenvuodon tarkempaa diagnostiikkaa ja parempaa hoitoa potilaille.

• ”Projektin ensimmäisen vaiheen tuloksina on sen opin lisäksi, jota osallistuvat organisaatiot ovat saaneet innovaatioverkostossa toimimisessa, kehitetty tekoälypohjainen algoritmi, joka tunnistaa subaraknoidaalitilan aivoverenvuodot erinomaisella tarkkuudella”, sanoo Mikko Heikkilä CGI:ltä.
• ”Tässä vaiheessa tulokset ovat erittäin lupaavia, mutta tarkoituksenamme on tehdä niistä likimain täydellisiä. Se vaatii vielä lisätyöskentelyä, ja tämän olemmekin jo aloittaneet”, täydentää HUSin kehittämisylilääkäri Miikka Korja.

eCare for Me -projektiin kuuluu kolme eri tutkimuslinjaa: Harvinaisten sairauksien diagnostiikka, akuutti leukemia sekä kotidialyysi.

Harvinaisten sairauksien diagnostiikka -tutkimuksessa paneudutaan tunnettuun haasteeseen, joka niin ikään kuormittaa kovasti sekä potilaita ja terveydenhuoltoa.  Yhdellä kahdestakymmenestä suomalaisesta on jokin harvinainen sairaus ja näiden ihmisten hoito tuottaa Uudellamaalla lähes viidenneksen erikoissairaanhoidon kustannuksista. Potilaiden kannalta hoitopolut ovat usein pitkiä. Tyypillisesti diagnoosin löytäminen vie vuosia ja potilaalla on useita kymmeniä kontakteja eri terveydenhuollon toimipisteissä.

• ”Tutkimushankkeemme tavoite on tekoäly- ja dataohjatusti etsiä ja tunnistaa harvinaisia ”neuloja heinäsuovasta” nykyistä aikaisemmin. Ensimmäiset ennustemallit on saatu valmiiksi ja hankkeessa ollaan siirtymässä prospektiiviseen vaiheeseen, jossa ennustemalleja testataan käytännössä” toteavat Tapio Pitkäranta, Head of Cloud Analytics and AI, TietoEVRY:stä ja osastonylilääkäri Mikko Seppänen HUSista.

Akuutti leukemia -tutkimuksessa käytetään koneoppimista ja neuroverkkoja pahanlaatuisten tautien automatisoituun diagnostiikkaan ja yksilöllistetyn hoidon valintaan hyödyntäen HUS-tietoaltaan kliinisiä tietovarantoja ja akateemisen tutkimuksen kautta kertyvää syväprofilointitietoa sairauksien perusmekanismeista. Tavoitteena on luoda diagnostiikkaa ja hoitoa ohjaava älykäs tietotaulusovellus, jota voidaan käyttää niin kliinisessä potilastyössä kuin tutkimuksessa.

• “Olemme perustaneet kattavan, standardisoidun sekä GDPR-yhteensopivan PoC-mallinnusympäristön HUSin Tietoaltaaseen, joka on tutkijoiden ja yhteistyökumppaneiden ahkerassa käytössä. Projektissa on myös käynnistetty kansainvälisen yhteisen tietomallin (OMOP CDM) mukainen kliinisten tietojen rakenteellistamishanke, joka mahdollistaa sujuvan ja tietoturvallisen yhteistyön koti- ja ulkomaisten keskusten välillä. OMOP-mallinnusta tehdään yhteistyössä THL:n ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Olemme myös luoneet interaktiivisia tietotauluja suurten tietomäärien hallintaan ja integrointiin kliinisen käytön mahdollistamiseksi, kertoo ylilääkäri Kimmo Porkka HUS Syöpäkeskuksesta.

Kotidialyysi -tutkimuksessa tavoitteena on luoda pre- ja kotidialyysipotilaille sovellus päivittäiseen hyvinvoinnin seurantaan sekä tekoälypohjaisia malleja dialyysireseptiikkaan ja riskien tunnistamiseen. Näiden avulla tavoitellaan parempaa elämänlaatua potilaille ja tehokkaampaa hoitoa.

• ”Saimme tutkimusluvat maaliskuussa ja nyt tutkimustekninen ympäristö on testattu ja viimeistelty yhteistyökumppaneiden kanssa. Sähköinen tutkimusympäristö on luotu eCRF:ään tutkimusprotokollan seurantaan.  Potilas- ja henkilökunnan ohjeet on viimeistelty rekrytoinnin aloittamiseen, kunhan se on Covid19-tilanteen kannalta turvallista tutkimuspotilaille ja henkilökunnalle,” toteaa HUSin tutkimushoitaja Tiina Puurtinen.

Raskausdiabeteksen etäseuranta -projekti pyrkii parantamaan raskausajan diabeteksen hoitoa ja seurantaa hoitoprosessin tueksi kehitettävällä mobiilisovelluksella, joka mittaa ja tallentaa pilveen reaaliaikaisesti äidin jatkuvan glukoositason, fyysisen aktiivisuuden, ravinnon, sykkeen sekä päivittäisen painon.

• ”Applikaation kehittäminen raskaana oleville on edistynyt hyvin, kuten myös ammattilaisen käyttöliittymä. Tiedon saumaton siirtyminen ja tiedon merkityksellinen esittäminen ovat olleet asioita, joihin on keskitytty viime aikoina hyödyntäen koko projektiverkoston laaja-alaista osaamista”, sanoo Fujitsun terveydenhuollon kehitysjohtaja Ville Väärälä.
• ”Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa testasimme erilaisten mittareiden käytettävyyttä raskausaikana ja kysyimme raskausdiabeetikoiden ajatuksia kehitettävästä sovelluksesta. Kehitimme myös uuden bayesilaisen analyysimallin, jonka avulla voimme arvioida dieetin vaikutusta veren glukoosipitoisuuteen entistä tarkemmin. Nyt on alkamassa sovelluksen prototyypin käytettävyyden testaus, joka pohjustaa kesän jälkeen käynnistyvää laajempaa n. 200 äitiä koskevaa käytännön tutkimusvaihetta”, valottaa HUSin naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Saila Koivusalo.

Lapsidiabeetikko -projektin tavoitteena on turvallisuuden kasvattaminen ja perheen jokapäiväisen elämän helpottaminen lapsensa diabeteksen hoidossa. Kuljetamme verensokeritiedon potilaan sensorista HUSiin, luvitetusti ja suojattuna. Skaalaamme tiedonkulun myös tutkimuskäyttöön ja muihin potilasryhmiin. 

• ”Emme pysty parantamaan diabetesta, mutta nyt pystymme auttamaan potilaan perhettä hoitoon liittyvässä päätöksenteossa ja tukemaan lapsen koulunkäyntiä lisäämällä hoitoturvallisuutta ja poistamaan vanhempien huolta työpäivien aikana”, sanoo dosentti Päivi Miettinen HUSista.
• ”Olemme rakentaneet suojatun ja luvitetun tiedonkulun kotoa potilastietojärjestelmään, lääkäri ja potilas/perhe näkevät saman tiedon yhdessä. Yhteistyö eri kumppaneiden kanssa on toiminut hyvin ja tuottavasti, samoin kuin jaettu johtajuus HUSissa. Upea, osaava poppoo!” toteaa HUSin projektipäällikkö Birgit Paajanen.
• ”Olemme olleet hankkeessa mukana alusta asti, tämä on uusi tapa tehdä työtä. Olemme mielellämme mukana jatkossakin. Mukana on hyvin lahjakas joukko osaajia”, toteaa Sonja Pietilä CGI:ltä.

Lisätietoja

Päänalueen kuvantamisanalytiikka
Taru Hermens, projektipäällikkö, taru.hermens[at]hus.fi
Miikka Korja, kehittämisylilääkäri, Neurokirurgian osastonylilääkäri ja dosentti, miikka.korja[at]hus.fi

Harvinaissairauksien diagnostiikka
Anja Kajanne, projektipäällikkö, HUS, anja.kajanne[at]hus.fi
Mikko Seppänen, ylilääkäri, HUS, mikko.seppanen[at]hus.fi

Kotidialyysi
Anja Kajanne, projektipäällikkö, anja.kajanne[at]hus.fi
Virpi Rauta, nefrologi, LT, EMBA, Kotidialyysi, Nefrologia, Vatsakeskus, HUS, virpi.rauta[at]hus.fi

Akuutin leukemian hoito
Anja Kajanne, projektipäällikkö, HUS, anja.kajanne[at]hus.fi
Kimmo Porkka, ylilääkäri, professori, HUS, kimmo.porkka[at]hus.fi

Raskausdiabeteksen etäseuranta
Pia Viklund, projektipäällikkö, pia.viklund[at]hus.fi
Saila Koivusalo, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT, dosentti, kehittämispäällikkö, saila.koivusalo[at]hus.fi

Lapsidiabeetikko / IHAN (Sitra)
Birgit Paajanen, projektipäällikkö, birgit.paajanen[at]hus.fi
Päivi Miettinen, osastonylilääkäri, dosentti, HUS Lastentaudit, lastenendokrinologian vastuulääkäri, paivi.miettinen[at]hus.fi