29.06.2022

Saumattomasti toimiva tutkimusympäristö mahdollistaa lisää investointeja Suomeen

Eeva Kärkkäinen, Maija Wolf, Elina Wiik

Suomalaiset puolueet sopivat vastikään askelmerkeistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamiseksi Suomessa pitkäjänteisesti. Panostukset ovat hyvä uutinen. Se kertoo, että Suomessa poliittiset toimijat jakavat laajasti näkemyksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) merkityksestä talouden kasvulle.

Julkisen rahoituksen nostolla on tarkoitus saada liikkeelle moninkertainen määrä yksityisiä investointeja. Jotta tässä tavoitteessa onnistutaan, myös julkisen vallan muiden toimien on tuettava päämäärää. Tämä tarkoittaa muun muassa tutkimusmyönteistä lainsäädäntöä ja toimenpiteitä osaavan työvoiman varmistamiseksi. Lisäksi on keskeistä, että säädökset on integroitu yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa sujuvan tutkimustyön.

Lääkeala merkittävä investoija

Tutkiva lääketeollisuus investoi merkittävän osan liikevaihdostaan uuden luomiseen, esimerkiksi Novartis sijoittaa liikevaihdostaan TKI-toimintaan globaalisti yli 18 prosenttia. Nämä investoinnit luovat paitsi työpaikkoja, myös synnyttävät hyvinvointia. Yhteiskunnallisen hyödyn lisäksi tästä hyötyvät potilaat, jotka pääsevät osallisiksi uusista hoidoista sekä lääkeyritysten tekemissä kliinisissä lääketutkimuksissa että vaikkapa FinProve-tutkimushankkeen kaltaisten tutkijalähtöisten tutkimusten myötä. Lääkealan yritykset tekevät lisäksi tiivistä yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kuten korkeakoulujen kanssa. Esimerkkinä tästä on professuuri yksilöllistetyn syövän hoidon tutkimukseen, jossa Novartis oli yksi Helsingin yliopistolle lahjoituksen tehneistä yrityksistä.

Suomen pysyttävä kiinnostavana investointikohteena

Miten Suomi huolehtii siitä, että pysymme kiinnostavana kohteena lääkealan TKI-investoinneille tulevaisuudessa? Keskeinen kysymys liittyy terveystiedon hyödyntämiseen.

Suomi on ollut sosiaali- ja terveystiedon hyödyntämisen näkökulmasta monella tapaa edelläkävijä: meillä on kattavat, digitaaliset terveystietovarannot ja olemme säätäneet Euroopan kärkijoukossa lain sotetietojen toisiokäytöstä eri käyttötarkoituksiin, mukaan lukien tieteelliseen tutkimukseen. Suomessa on huomattavaa tekoälyosaamista ja tutkimuksen kannalta tärkeää laskentakapasiteettia. Kiitoksen ansaitsee myös eri ministeriöiden yhdessä työstämä terveysalan kasvustrategia.

Kliinisten lääketutkimusten ulkopuolella kerätyllä terveystiedolla (ns. tosielämän tieto) on kasvava rooli uusien hoitojen kehittämisessä. Sen avulla on mahdollista täydentää kliinisten lääketutkimusten tuomaa näyttöä, rakentaa kontrollihaara tutkimukseen ja saada tietoa lääkkeiden arkivaikuttavuudesta. Tosielämän tieto lisää myös laajemmin tietoutta sairauksista niidenkin potilasryhmien osalta, jotka eivät ole soveltuneet tarkoin kontrolloituihin kliinisiin tutkimuksiin. Tämä antaa paremmat eväät kehittää terveydenhuoltoa tietoon perustuen ja on arvokasta kaikille terveydenhuollon toimijoille. Kokonaisvaltainen hoitojen vaikuttavuuden arviointi tuo hyötyä niin yhteiskunnalle, hoitavalle taholle kuin potilaallekin.

Mitä seuraavaksi?

Pohdittaessa seuraavia askeleita suomalaisen TKI-ympäristön kehittämiseksi, kannattaa katse suunnata myös maan rajojen ulkopuolelle. Terveysdata on kuuma puheenaihe Euroopassa ja pienenä maana Suomen on tehtävä kaksin verroin töitä ollakseen kiinnostava isompien maiden rinnalla. Pohjoismaat ovat hyvä vertailukohta ja esimerkiksi Tanska onnistuu ihailtavasti lääkealan investointien houkuttelemisessa. Ei ole syytä epäillä, etteikö Suomi pystyisi samaan.

Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä, mukaan lukien lainsäädäntöä, saumattomia prosesseja sekä ketterän pilotoinnin mahdollisuuksia, on syytä kehittää edelleen vuoropuhelussa alan toimijoiden kanssa. Esimerkiksi viime vaalikaudella hyväksytyn toisiolain toiminnasta on vastikään tehty selvitys, joka nostaa esiin monia ongelmakohtia lain toimeenpanossa. Selvityksen mukaan moni vastaaja koki datan saamisen tutkimuskäyttöön liian hitaaksi. Sote-tietojen toisiokäytön rajaaminen tilastotason tietoihin kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta on sekin nostanut huolta. Esiin tulevat haasteet kannattaa ratkaista viipymättä, jotta ne eivät heikennä Suomen mainetta alan yritysten investointikohteena.

Suomessa on kaikki mahdollisuudet rakentaa tulevaisuuden toimintaympäristö, joka hyödyntää pienen maamme vahvuuksia: ennakkoluulottomuutta, yhteistyön luomaa prosessien saumattomuutta, tekoälyn ja laskentakapasiteetin tarjoamia mahdollisuuksia. Erinomaisen esimerkin tarjoaa CleverHealth Network, joka on lähtenyt ratkomaan terveydenhuollon haasteita ponnistaen yhteisestä tahtotilasta ja eri sidosryhmien osaamisesta ja vuoropuhelusta. Olisiko tämä se toimintamalli, joka pitää meidät kilpailukykyisenä TKI-investointimaana myös tulevaisuudessa?

 

Eeva Kärkkäinen, Yhteiskuntasuhdejohtaja                                   
Maija Wolf, Johtava RWE-asiantuntija                                                                     
Elina Wiik, Lääketieteellinen johtaja, Onkologia

Novartis Finland